Historian ja nykyajan paineissa – Unkarin juutalaiset on vaikutusvaltaisimpia juutalaisyhteisöjä maailmassa

Historian ja nykyajan paineissa – Unkarin juutalaiset on vaikutusvaltaisimpia juutalaisyhteisöjä maailmassa

Budapestiin Tonavan varrelle rakennettu ruosteisten kenkien monumentti kertoo juutalaisten kokemista holokaustin kauheuksista natsien käsissä toisen maailmansodan aikana. (Shutterstock)

Unkarin noin sadan tuhannen juutalaisen yhteisö on elänyt maassaan kauan. Juutalaiset asettuivat asumaan Budaan mongolien invaasion jälkeen 1200-luvun keskivaiheilla. Turkkilaiset valloittivat alueen 1540-luvun alussa ja poistuivat 1600-lopulla. Sen jälkeen Unkari liitettiin Habsburgien valtakuntaan.

Historiansa aikana juutalaisväestö on joutunut sopeutumaan eri valloittajien alaisuuteen, kuten turkkilaisten, itävaltalaisten, saksalaisten tai kaikkein viimeisimpänä venäläisten. Historiansa aikana yhteisö on joutunut asumaan eri maissa, ja tuona aikana Unkarin rajat ovat siirtyneet monta kertaa.

Juutalaiset ovat olleet monesti vahvoja toimijoita niin tieteen, taiteen kuin liiketoiminnankin aloilla. Kuuluisa sionisti Theodor Herzl (1860–1904) syntyi Budapestissä ja eli siellä lapsuutensa ja nuoruutensa. Hänen lehtikirjoituksensa ja erityisesti kirjansa Juutalaisvaltio (Der Judenstaat) vaikutti vahvasti Israelin valtion syntymisen kehitykseen moderniksi demokratiaksi.

Samoihin aikoihin koko 1800-luvun ajan oli paljon hengellistä liikehdintää rabbien keskuudessa. Eräs heistä oli ortodoksirabbi Isaac Lichtenstein (1824–1909). Hän opetti unkarilaisessa synagogassaan uutta oppia, joilla hämmästytti kuulijoitaan. Sitten eräänä sapattina kummallinen asia: rabbi Lichtenstein tunnusti avoimesti uskonsa Jeesus Messiaaseen. Tähän päätökseen vaikuttivat rabbin tapaamat tapahtui kristityt, jotka kuvasivat Jeesusta niin kauniisti, että se oli saanut rabbin lukemaan ja tutustumaan salaa Uuteen testamenttiin. Hänen julistuksensa vaikutus ulottui myös Unkarin ulkopuolelle.

Hanna Szenes (1921–1944) antoi kasvot monelle nuorelle Euroopan juutalaiselle taistelussa Natsi-Saksaa vastaan. Nuori Szenes toimi laskuvarjojääkärinä ja yritti pelastaa juutalaisia. Hänet pidätettiin ja surmattiin. Hän on yhä sankari niin Israelissa kuin Unkarissa, ja hänestä on tehty kirja ja elokuva.

Juutalaisten asema oli monesti vaikea ja he kokivat paljon antisemitististä vihaa. Juutalaisten jatkuvaan ahdinkoon ja vainoihin tuli helpotus vasta Unkarin vallankumouksessa vuosina 1848–49, kun uudeksi kuninkaaksi kruunattiin itävaltalainen Franz Josef 1., joka suostui Unkarin historiallisen kuningaskunnan tunnustamiseen.

Franz Josef kruunattiin myös Unkarin kuninkaaksi ja parlamentti perustettiin Budapestiin. Samalla loppui Habsburgien ylivalta ja tilalle tuli vuonna 1867 solmittu Itävalta-Unkarin kaksoismonarkia. Samalla Itävallan keisarikunta, jota Frans Josef hallitsi 68 vuotta, otti käyttöön arvonimen Itävallan keisari. Unkari sai osa-autonomian. Talous ja puolustus hoidettiin edelleen yhdessä.

Uusi perustuslaki toi juutalaisille helpommat ajat. Sovittiin, että juutalaiset voivat harjoittaa vapaasti uskontoansa, ja samalla vaadittiin kuuliaisuutta hallitsijalle. Samat lupaukset annettiin myös muille kansallisuuksille, ja hekin saivat harjoittaa vapaasti omaa uskontoaan valtakunnassa.

Juutalaisten annettiin asettua asumaan eri puolille maata. Tällä kaikella oli myös kielteinen vaikutus heihin. Se heikensi juutalaisten identiteettiä ja heidän sidettään omiin juuriinsa. Väkimäärän kasvaessa myös sulautuminen lisääntyi. Juutalaisista oli tullut valtakunnassa vaikuttajia. 1900–luvulle tultaessa heitä oli yli miljoona.

Unkarin juutalaisten parissa syntyi uskonnollista hajaannusta 1800-luvulla. Maassa vaikuttanut reformiliike ja eurooppalainen valistusaate taistelivat ortodoksiliikettä vastaan. Reformijuutalaiset loivat niin sanotun neologisen suunnan, ja tämä johti ortodoksijuutalaisten eristäytymiseen.

Dohány Street Synagogue in Pest, Budapest – Hungary

Nykyään Unkarin juutalaisten uskonnollinen suuntaus on neologinen juutalaisuus. Heillä on Budapestissä kuuluisa Dohány-kadun synagoga eli Suuri synagoga, joka sijaitsee kaupungin juutalaiskorttelissa. Se on Euroopan suurin synagoga, johon mahtuu 3 000 ihmistä.

Saksan sotiessa Euroopassa vuosina 1939–45 Unkari joutui sotanäyttämöksi vasta aivan maailmansodan lopussa. Saksalaiset valloittivat Unkarin kevättalvella 1944. Natsit nostivat heti valtaan Nuoliristi-nimisen fasistipuolueen.

Ensin alkoivat maaseudulla juutalaisten pidätykset, ja heitä lähetettiin saksalaisten leireille. Samaan aikaan suuri joukko juutalaisia pakeni Budapestiin. Nämä sodan viimeiset kuukaudet olivat Unkarin juutalaisille erittäin tuhoisaa aikaa.

Touko- ja heinäkuun välisenä aikana Unkarista lähetettiin 437 000 juutalaista Auschwitziin ja juuri perustetulle Auschwitz-Birkenaun leirille. Onkin todettu, että tämä viimeksi rakennettu tuhoamisleiri oli nimenomaan Unkarin juutalaisten ja romanien tuhoamaista varten perustettu.

Toisen maailmansodan päätyttyä Budapestin getossa oli vielä 90 000 juutalaista. Unkarin yli 800 000 juutalaisesta noin 600 000 oli menettänyt henkensä sodan aikana. Suurin osa eloonjääneistä oli säilynyt hengissä Budapestissa, mutta lähes kaikki pienten kaupunkien juutalaiset oli surmattu.

Artikkelin kirjoittaja Harri Kröger asuu Budapestissä. Kuvassa hän on Theodor Hertzlin syntymäkodin luona. (Harri Krögerin arkisto)

Nykyään Unkarin juutalaisten seurakuntien liitto muodostaa keskusjärjestön, jossa ovat mukana kaikki juutalaisyhteisöt. Juutalaisyhteisöön kuuluu satoja holokaustivanhuksia. Juutalainen nuoriso on aktiivista ja elää rohkeasti nyky-Unkarissa. Maassa on poliittisesti jännittynyt ilmapiiri, ja vuoden kuluttua pidetään tärkeät parlamenttivaalit.

Varsin monet juutalaiset haluavat tulevaisuudessa muutosta maan asioihin. Uskonnollinen tilanne on omaleimaista neologisen juutalaisuuden vaikutuksesta. Nyt myös pääkaupungissa ovat ortodoksi- ja ”status quo” -juutalaisten sekä rabbi Lubavitchin (Chabad) kannattajien synagogat.

Unkarissa on paljon kulttuuri- ja harrastustoimintaa eri ikäisille juutalaisille, jotka elävät identiteetissään juuri näiden toimintojen kautta. Maassa on vähän uskonnollisia juutalaisia, joille Raamattu ja sen ilmoitus olisi tärkeä.

Ilmapiiri on suvaitsevainen, joten moni on sulautunut valtaväestöön. Tämä näkyy seka-avioliittoina ja siten, että osa juutalaisia on kääntynyt katolilaisuuteen. Siihen ovat johtaneet vainot ja pakkokäännyttämiset eri vuosisatojen aikana.

Kaikesta huolimatta juutalaiset kokevat elämänsä varsin turvalliseksi Unkarissa. Nykyistä Jeesukseen uskovien eli messiaanisten juutalaisten määrää on vaikea tarkkaan tietää. Vaikutelma on, ettei heitä ole kovinkaan paljoa Unkarissa.

Suomalaiset koetaan ystävinä, ja ”mystinen sukulaisuus” yhdistää meitä. Suomalaiset tekevät työtä juutalaisten keskuudessa. Työkenttä on varsin haastava, mutta edellytykset Sanan menestykselle ovat olemassa. Ilahduttavaa on se, että Suomessa juutalaiset on tunnistettu aika hyvin Jumalan pelastussuunnitelmaa tarvitseviksi monien muiden Euroopan kansojen keskellä.

Harri Kröger

Lähteitä: Harri Kröger ja Paula Junttila: Euroopan juutalaisten kutsu. Aikamedia, 2013. Carlile Aylmer Macartney: October Fifteenth. A History of Modern Hungary, 1929–1945. Edinburgh University Press. Wikipedia

Ole mukana tukemassa euroopan juutalaisten tavoittamisessa:

Fida International ry
Nordea FI4122871800005256
BIC/SWIFT: NDEAFIHH
Viite: 412216

Rahankeräyslupa: Keräyslupa Ra/2016/761, voimassa 1.1.2017-31.12.2021 (koko Suomi paitsi Ahvenanmaa).
Myöntänyt Poliisihallitus 10.11.2016.
Kerätyt varat on tarkoitus käyttää mainittuna aikana Fida International ry:n lähetystyöhön.